Smart Villages Leader Network

Uutta virtaa paikallistoimintaan -hankkeemme myötä olemme mukana myös Smart Villages Leader Network -kansainvälisessä yhteistyössä Skotlannin, Latvian ja Kreikan kanssa.

KV-yhteistyön puitteissa järjestetään opintoretkiä, joista ensimmäinen suuntautui Skotlantiin marraskuussa 2019. Alta voit lukea Luopioisista mukana olleen Päivi Loukamon jutun matkasta (julkaistu alkunperin Sydän-Hämeen Lehdessä).

Skotlanti on kaunis ja opettavainen

Vähän viskiä, vain yksi kiltti, ei yhtään lammasta mutta runsaasti aktiivisuutta ja elinvoimaa. Neljä pälkäneläistä ja kuusi muuta suomalaista matkusti toissa viikolla Skotlantiin kansainvälisen yhteistyöhankkeen tapaamiseen, jossa teemana oli Smart Villages eli älykkäät kylät. Väkeä oli kahdesta suomalaisesta Leader-ryhmästä, Pirkan Helmestä ja Kantrista. Lisäksi kauniiseen Gartmore Houseen saapui noin 20 latvialaista, neljä kreikkalaista sekä irlantilaisia ja walesilaisia, jokunen unkarilainenkin sekä tietysti aikamoinen määrä skotteja.

Gartmore House on pienehkö linna tai kartano keskellä kumpuilevaa maaseutua ylämaiden ja alamaiden rajalla. Se rakennettiin vuonna 1783 rikkaan miehen huvittelutaloksi, ilmeisesti metsästyskaudella käytettäväksi. Kilometrin päähän rakennettiin Gartmoren soma kylä, jossa asuivat päätalossa työskentelevät palvelijat. Nykyisin talo toimii hotellina ja kurssikeskuksena. Ulkoasu on melko räjähtänyt, mutta sisältä se on remontoitu kauniisti ja kuten arvata saattaa, tartaania eli ruudullista kangasta on joka paikassa, myös kokolattiamatoissa.  Sänkyihin olisi mahtunut kuusilapsinen perhe nukkumaan. Muutenkin olo oli suorastaan ylellinen, kun kokoonnuimme iltaisin salonkiin suuren avotakan ja siinä roihuavan avotulen äärelle.

Ensimmäinen päivä muodostui lukemattomista kalvosulkeisista ja kaikki englanninsukuiset baabelin kielet olivat edustettuina puheenvuoroissa. Oli täysin käsittämätöntä ylämaiden skotlantia, hieman ymmärrettävämpää alamaiden murretta, ihan selkokielistä englantia, Irlannin ja Walesin aksenttia. Loppupäivästä katse lasittui usein  ja pahasti. Toisena päivänä pääsimme retkille kiinnostaviin lähiympäristön kohteisiin, joiden tukemisessa paikallisella Leader-ryhmällä (Forth Valley and Loch Lomond) on ollut sormensa pelissä.

Gartmore house. Kuva: Anna Kulmakorpi

Kylät keskellä kansallispuistoa

Asiaa oli niin paljon, että vieläkään eivät palikat ole järjestäytyneet kunnon vaikutelmiksi. Skotlanti on laaja ja harvaan asuttu. Gartmore ja yli 30 muuta kylää kuuluvat Stirlingin kaupungin alueeseen. Stirlingissä on 23 hengen kaupunginvaltuusto ja lisäksi kylissä on omat valtuustot, joilla on omat toimintamäärärahat. Alue kuuluu Loch Lomond and Trossachs -kansallispuistoon ja puisto tuo kyliin  runsaasti matkailijoita, erityisesti vaeltajia ja pyöräilijöitä. Yrityksistä noin puolet sijaitsee maaseutualueella. Paikalliset yhteisöt, yritykset ja vapaaehtoisjärjestöt ovat kehittäneet nukkuvin kyliin elinvoimaa ylläpitäviä palveluita ja innovaatioita.

Kaksi asiaa tuntuu olevan paremmalla tolalla kuin meillä Suomessa: rahoitusinstrumenttien käyttö ja vapaaehtoistyön arvostus. Näiden yhdistelmillä on pystytty luomaan kiinnostavia hankkeita, jotka hyödyttävät maaseutua ja pitävät se asuttuna. Esimerkkejä on paljon. Kuluvan vuoden loppuun mennessä 93 prosenttia talouksista on laajakaistan piirissä ja tämä tukee voimakkaasti yhä suositumpaa lähityötä.

Vierailimme Gartmoren pikkukylässä, 400 asukasta, vilkas pääkatu leipomoineen, kahviloineen, pubeineen ja kauppoineen. Kyläläiset ostivat vuonna 1998 kylän kaupan ja postitoimiston omistajien jäädessä eläkkeelle. He saivat myös kylän toisen kirkon lahjoituksena ja tekivät siihen mm. Stirlingin kaupungin merkittävällä tuella Village Hallin, hienon kylätalon ja tapahtumakeskuksen. Viimeksi he ostivat kylän pubin Black Bullin ja korjaavat sitä parhaillaan paloturvallisuuden ja muiden seikkojen osalta. Läheisessä Aberfoylen kylässä paikallinen huoltoasema uhkasi sulkea ovensa ja koska seuraavalle bensa-asemalle on pitkä matka, kyläläiset ostivat kiinteistön ja alkoivat kunnostaa asemaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. He saivat suuren avustuksen veikkausvoittovaroista ja tekivät valtavan remontin tankeista, putkistoista ja pumpuista alkaen. Kaikki tämä toimii vapaaehtoisvoimin ja näin on saatu säilytettyä paitsi tärkeitä palveluita myös kylän omaleimaista henkeä.

Paljon muitakin esimerkkejä paikallisesta aktiivisuudesta meille esiteltiin. Callanderin kylässä vuorilla kyläläiset rakensivat pienehköön jokeen voimalan, jonka tuottamalla vihreällä sähköllä lämpiää ja valaistuu koko kylä ja joka myy niin paljon energiaa, että kylä saa joka vuosi 60 000 puntaa mm. koulun ja muiden palveluiden kehittämiseen. Voimalarakennus oli suruttomasti rakennettu lähes kiinni 1800-luvun eksentrisen kartanonherran raunioituneeseen hautamuistomerkkiiin.

Tällainen vapaaehtoisvoimin toteutettu aktiivisuus koetaan suureksi voimavaraksi. Se liittyy ehkä jotenkin siihen, että skotit ovat ylpeää ja itsetietoista väkeä. Heille on tärkeää olla omavaraisia ja itsenäisiä  - kaikki odottavat Brexit-sotkun asettuvan ja sitten kuulemma pidetään uusi kansanäänestys ja liitytään takaisin Eurooppaan. Monet sanoivat, että Skotlanti on Pohjoismaa ja kokivat suomalaisetkin osaksi pohjoismaista kansanperhettä. No, siellähän on noin  50 prosenttia geenipoolista peräisin viikingeiltä ja muilta pohjoismaisilta maahanmuuttajilta.

Callanderin voimalan vesi tulee ylhäältä vuorilta. Kuva: Anna Kulmakorpi

Paljon puhetta Hubeista

Aberfoyle on kaunis pieni kylä keskellä Trossachs and Loch Lomond -kansallispuistoa. Päätien päässä kohoaa lumihuippuinen Ben Lomond. Asukkaita on noin 1 000. Joka talossa on jonkinlaisia liikkeitä: kahviloita, leipomo, pubeja, kauppoja, matkailuinfo ja hienoja villatuotteita myyvä Wool Centre – ja se kyläläisten omistama bensa-asemakin. Toisin oli vielä vuosi sitten, kertoo matkailuinfon yläkerrassa yhteisöllistä lähityökeskusta pyörittävä Trevor Gerraghty. Kyläyhteisön organisoima Business Hub on ollut täydellinen menestys, joka on nostanut koko kylän uinuvasta tilastaan uuteen aktiivisuuteen. HUB alkoi toimia katalysaattorina, joka tuotti uutta virtaa koko kylään. Tämän vuoksi pääkadulla ei enää näy tyhjiä näyteikkunoita.

Sterlingin kunta maksaa tilan vuokran ja siivouksen. Käyttäjät maksavat euron tunti ja lisäksi vakikäyttäjät pienen käyttökorvauksen. Aberfoyle sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä kolmesta suuresta kaupungista: Edinburgh, Glasgow ja Stirling.

Ajatko mieluummin kolme tuntia päivässä töihin kaupunkiin vai teetkö töitä oman kylän HUBissa, kysyy Trevor. – Ja toisinpäin, kun tulet lomalle, loma-asunnolle tai vaeltamaan maaseudulle, kiiruhdatko sunnuntairuuhkassa takaisin kaupunkiin vai jäätkö tekemään töitä pariksi päiväksi rauhalliseen kylään?

HUBin konsepti on ollut menestys. Ilmapiiri on välitön, voi vaihtaa mielipiteitä toisten hubilaisten kanssa, poiketa välillä Maggien leipomoon kahville ja jatkaa taas virkistyneenä. Tila on auki 24/7 ja iltavirkut, yökukkujat ja aamuvirkut voivat työskennellä siellä yhtä lailla – myös ne, joiden yhteydet toiselle puolelle maapalloa vaativat omituisia työaikoja, jatkaa Trevor. Käyttäjiä on yksinyrittäjistä suurten yritysten paikallisiin työntekijöihin.

Trevor sanoo, että ihminen on sosiaalinen eläin. Kotityö ei ole pitkän päälle mikään ratkaisu. On tavattava toisia, vaihdettava mielipiteitä, palloteltava ideoita ja saatava työrauhaa lapsilta ja haukkuvilta koirilta. ”Paras tapa saada ihmiset ymmärtämään toisiaan on panna heidät työskentelemään yhdessä.”

Vahvan argumentin lähityöskentelyn puolesta tarjoaa ympäristötietoisuus. On ekologista työskennellä lähellä. Pitkät ajomatkat kaupunkien välillä ovat so last season, vanhanaikaista menoa, sanoo Trevor. Ihmiset osaavat jo arvottaa paitsi kuluttamansa ajan ja vaivan, myös tekemistensä ympäristövaikutukset. 

Aberfoylen Business Hubin esittely. Kuva: Seppo Kääriäinen

Kouluja arvostetaan

Kuten alussa todettiin, Skotlanti on harvaan asuttu maa ja laaksot ovat vuoristojen erottamia, muinaisina aikoina varmasti todella eristyksissä toisistaan. Kouluasioista puheenollen: Callander, jossa siis on pieni oma vesivoimala, on maan laajin koulupiiri: 600 lasta pitkin poikin eristäytyneistä kylistä saapuu kouluun joka päivä. Gartmoren koulussa on 14 oppilasta eikä kukaan suunnittele sen lopettamista. Kauempana vuorilla on kuulemma koulussa vain kaksi oppilasta ja hekin opettajan omia. Aberfoylen koulua käy noin 200 lasta, jotka vanhemmat tuovat aamulla kouluun työmatkallaan ja hakevat iltapäivällä pois. Gartmoren ja Aberfoylin välillä on käynnissä kilpailu oppilaista ja sen voittaa koulu, joka tarjoaa paremman aamiaisen.

Teksti: Päivi Loukamo

Gartmoren kyläläiset omistavat kaupan lisäksi kylän pubin. Kuva: Anna Kulmakorpi