Hankkeen materiaalit

Kestävä arki -webinaari 11.3.2026

Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan kestävästä kehityksestä? Miten kestävyysajattelu näkyy nykyajassa ja tavallisen ihmisen arjessa? 

11.3.2026 järjestetyssä Kestävä arki -webinaarissa perehdyimme kestävän kehityksen käsitteisiin ja arkinuukailuun sekä kuulimme hanke-esimerkkejä kestävää kehitystä edistävistä hankkeista. 

Adoptoi monumentti webinaari 12.5.2026

Webinaarissa esitellään Adoptoi monumentti toimintaa ja kuullaan yhdistysten kokemuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijat Kreetta Lesell ja Miinu Mäkelä kertovat arkeologisten kohteiden ja rakennusten suojelusta ja hoitamisesta sekä esittelevät Adoptoi monumentti -toimintaa. Pirjo Saari Kuohijoen kyläyhdistyksestä kertoo Kukkian kalkkilouhoksesta ja Esko Toivonen Nuutajärven VPK:sta esittelee Nuutajärven palokoppia. 

Opintomatka Paltamoon 19.-21.8.2026

Kävimme HelmitEKOja hankeen puitteissa Paltamossa tutustumassa ekomuseotoimintaan. Yhdistimme matkaan muitakin kohteita, koska matka oli pitkä. Pysähdyimme menomatkalla Viitasaarella tutustumassa Niinilahden kyläyhdistyksen toimintaan ja paluumatkalla pysähdyimme Rautalammilla kuulemaan GreenSavo -hankkeesta.

Keskiviikko 19.8.2026

Lähdimme liikkeelle Pirkanmaalta keskiviikkona ja pysähdyimme Niinilahden kylätalolla Viitasaarella lounastamaan ja kuulemaan enemmän heidän toiminnastaan. Alun perin koulukäytössä olleesta rakennuksesta on kehittynyt kylän asukkaiden kohtaamispaikka ja juhlatila. Alueelta löytyy myös sauna, joka on kunnostettu Leader-rahoituksella. Aktiivisella kylällä tapahtuu paljon ja kylätalolla järjestetään monenlaisia tapahtumia. Yksi monista tapahtumista on vanhojen valokuvien katseluilta, jonne voi tuoda omia kuvia tai tunnistaa henkilöitä vanhoista kuvista. Tavoitteena on tallentaa historiaa nyt kun vielä on mahdollisuus tunnistaa kuvissa olevia henkilöitä ja tapahtumia. Tilaisuudessa myös pohditaan, miten kuvia voisi hyödyntää kylän hyväksi. 

Paltamoon päästyämme majoituimme Kainuun Opistolle.

Torstai 20.8.2026

Torstaina heräsimme sateiseen säähän, mutta emme antaneet sen häiritä. Ensimmäinen kohteemme oli Melalahti, joka on osa Paltamon Ekomuseota. Melalahdessa Maaseudun sivistysliiton kyläkehittäjä Sari Leinonen esitteli meille Melalahden historiaa ja kertoi alueen erityispiirteistä. Alue on kalkkipohjainen, joten sen kasvillisuus on erityislaatuista ja perinnemaisemaa on ylläpidetty laidunnuksella. Alueen historian kuuluu myös olennaisena osana kalkin hyödyntäminen rakentamisessa. Alueella on useita vanhoja kalkkilouhoksia ja kalkin polttoon käytettyjä uuneja. Ekomuseohankkeen yhteydessä alueelle on rakennettu kalkkiuuni-kylämonumentti.

Melalahti sijaitsee Oulujärven rannalla ja kuulimme tarinoita mm.  paikallisista järvirosvoista, jotka olivat ryöstäneet tervatynnyreitä kuljettaneita veneitä ja vieneet suurella työllä ansaitut rahat soutajilta.

Melalahdesta matka jatkui kohti Hakasuon myllyä. Mylly on rakennettu 1800–1900 lukujen vaihteessa. Sitä laajennettiin 1930-luvulla, jolloin siihen tuli myös raamisaha. Myöhemmin tehtiin myös vehnämylly ja pärehöylä. Nykyään myllyn ympäristössä on myös kotiseutupolku, jossa esitellään alueen luontoa, kulttuuria ja historiaa. Pihapiiristä löytyy myös myllypirtti, joka rakennettiin myllärin asunnoksi 1920-luvulla. Myllypirtin seinään on kerätty vanhaa kainuulaista murresanastoa. Mikä mahtaa olla renkku? Entäs rompsi? Myllyn pihapiirissä on pidetty vuodesta 1999 lähtien Rautaa, tervaa ja rosvoja -kyläjuhlia.

Hakasuon myllyltä jatkoimme Vaarantalolle, joka on kyläläisten yhteinen kohtaamispaikka. Entinen koulurakennus on muutettu kylätaloksi ja aktiiviset kylätoimijat ovat kehittäneet toimintaa 16 erilaisella hankkeella. Kylätalossa järjestetään paljon tapahtumia ja sieltä löytyy myös majoitustilat. Pihapiirissä on metsästysseuran metsästysmaja ja lahtivaja. Lisäksi alueelta löytyy iso kota, jonne mahtuu tarvittaessa bussilastillinen vierailijoita. Kylätalon pihalta lähtee noin kaksi kilometriä pitkä hyvinvointipolku, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvää oloa ja tuoda esille luonnon hyvinvointivaikutuksia. Polun varrella olevissa tauluissa esitellään paikallista historiaa ja kulttuuria ja niissä on myös pieniä kulkijan hyvinvointia lisääviä tehtäviä.

Kylätalolla kuulimme myös siitä, miten Paltamoon on syntynyt Ekomuseo. Paltamo-Seuran Kaisa Toivonen kertoi, että Paltamon ekomuseo oli lähtenyt liikkeelle Kainuun opiston italian kielen kurssilta. Kurssin jälkeen osallistujat olivat ryhtyneet suunnittelemaan Italian matkaa ja törmänneet italialaiseen ekomuseoon. He päättivät kertoa asiasta myös Paltamo-Seuralle ja pyysivät myös heitä mukaan. Näin syntyi Oulujärvi Leaderin rahoittama ja hallinnoima Kansainvälinen Ekomuseo - Muistoista tulevaisuuteen -hanke. Hanketta toteutettiin vuosina 2012-2014 ja sen tavoitteena oli tuoda Suomeen Ekomuseotoimintaa. Hankkeessa toteutettiin karttoja kylien merkityksellisistä kohteista, järjestettiin tapahtumia ja kerättiin materiaalia sekä järjestettiin opintomatka Italiaan ja italialaisten vierailu Suomeen. Hankkeen päätyttyä Paltamo-Seura toteutti Elävä Ekomuseo –hankkeen vuosina 2016-2018. Tässä hankkeessa järjestettiin paljon tapahtumia, jatkettiin tiedonkeruuta, tehtiin yhteistyötä koulujen kanssa sekä järjestettiin erilaisia koulutuksia. Hankkeiden jälkeen jäi tunne siitä, että meillä on vaikka mitä mielenkiintoista!

Seuraava kohteemme oli Kiehimänvaaralla sijaitseva Kainuun asutuksen muistomerkki. Muistomerkin lähellä on myös kylämonumentti Maitolaituri Hilja. Kuulimme, että vaaralta avautuu hienot näkymät Oulujärvelle, mutta valitettavasti sateen vuoksi emme nähneet maisemia.  

Jatkoimme matkaa Paltamon kotiseutumuseolle, jossa pääsimme tutustumaan Paltamon historiaan. Kotiseutumuseo toimii vuonna 1910 rakennetussa viljamakasiinissa ja museon näyttelyt ovat kolmessa eri kerroksessa.

Ennen päivällistä pääsimme vielä tutustumaan Kotolinnaan ja vanhaan pappilaan, joista yrittäjä Marisanna Jarva on kunnostanut juhla- ja majoitustiloja. Kotolinna on vuonna 1950 rakennettu lääkärintalo, jossa on sittemmin toiminut myös päiväkoti ja käsityökeskus. Vanha pappila on rakennettu 1936 ja se on toiminut sekä kirkkoherran perheen kotina että kirkkoherranvirastona. Molemmat rakennukset ovat suojeltuja kohteita ja niiden kunnostaminen on tehty vanhaa kunnioittaen.

Matkamme seuraava kohde oli Soittoruokala Savotassa, jossa söimme päivällistä. Paluumatkalla majoituspaikkaamme kävimme vielä tutustumassa Lelumuseoon. Eilisen lapset ja leikityt lelut on nostalginen patsas- ja lelunäyttely, joka koostuu paltamolaisten Eija ja Tapani Homasen 48 vuoden aikana eri puolilta Suomea hankkimista keräilyesineistä.

Perjantai 21.8.2026

Perjantaina lähdimme aamulla kotimatkalle. Poikkesimme matkalla Kajaanissa Pekka Heikkisen leipomolla ostamassa kainuulaista leipää tuliaisiksi. Söimme lounasta Rautalammilla ja pääsimme samalla kuulemaan GreenSavo – Ilmasto- ja ympäristötekoja yhdessä -hankkeesta kun projektipäällikkö Johanna Räikkönen kertoi kesän aikana hankkeessa toteutuneista toimenpiteistä. Kävimme Rautalammin museon pihapiirissä tutustumassa yhteisölliseen puutarhaan ja hankkeen aikana aloitettuun niittyyn.